Olen ollut jo kahdessa tilaisuudessa, joka on täynnä lisääntymisikäisiä naisia ja tarjolla on alkoholia. Skool!
Olen vähän hämmentynyt, miten tarkkaan ihmiset vahtivat toisten juomista. Ensimmäisellä kerralla otin maljan muiden mukana ja teeskentelin hörppiväni siitä. Täytenäinen lasi oli melkein mahdoton piilottaa, tiet vessaan ja keittiön lavuaarille tukittu, ja vähän ajan kuluttua täyden lasin löytymisestä tehtiin iso numero. Kuka jätti tämän?!? Onneksi juhlissa oli joku toinenkin hylännyt lasinsa täytenä, eikä tullut esiin hänkään. Toisella kertaa join suosiolla vettä, ja tunsin miljoona katsetta siinä lasissa. Sama kuin olisin pitänyt kädessä raskaustestiä.
Toisaalta minua on onniteltu raskaudesta aiempina aikoina jo niin monta kertaa, että olisihan hassua, jos sitä ei huomattaisi, kun viimein oikeasti olen raskaana...
Egotripin versio Kaunis päivä -kappaleesta iskeytyi aamuradiosta suoraan sydämeen. Lapsettomuudesta on jäljellä vain varjo. (Nytkö jo? Nyt jo.)
Rakkaus, ehkä vielä toinenkin
Hän saapuu, vaikka yksi lähtikin
On huomen jotain jota aavistin
Tänään
Herään, ehkä vielä toivunkin
Ja toivon, joskus vielä uskonkin
Se saapuu lohtu jonka aavistin
Tänään
Kun minä käännyin, olit poissa
Vain varjosi tavoitin
Se minut kätteli koruttomasti, neuvoi että nousisin
Kun minä käännyin, olit poissa, olit poissa
Jalat vahvistuvat, jalat kantavat
Vaikka illat tuhlaan, aamut antavat
Ja minä nousen, vaikka putoan
Nousen vaikka putoan
Kun minä käännyin, olit poissa
Vain varjosi tavoitin
Se minut kätteli koruttomasti
Neuvoi että nousisin
Kun minä käännyin, olit poissa
Vain varjoas hipaisin
Se sinut saatteli selittämättä
Kielsi että seuraisin
Kun minä käännyin, olit poissa, olit poissa
Herään, ehkä vielä toivunkin
Ja toivon, joskus vielä uskonkin
Se saapuu, lohtu jonka aavistin
Tänään
Sillä päivä se on kaunis
