Kohta iso pyörä liikahtaa

Nyt on hyvä vaihe. Tasanne yrittämisen jälkeen ja ennen hoitoja.

Ollaan päästy ohi siitä epävarmuudesta, että ollaanko lisääntymiskyvyttömiä vai ei. Kummallista kyllä, se helpottaa. Että vihdoin ollaan samalla viivalla lapsettomuuslääkärin kanssa.

Tai noin sanottuna se ei ole yhtään kummallista... Ei enää "mutta kun minulla on pelottava tunne, että tämä ei onnistu näin", vaan "tämä ei onnistu näin". Pelottava tunne on poistunut.

Lainaan Hilkkaa: Siitäs saitte, mulla on Oikea Ongelma.

Koska meillä on nyt Oikea Ongelma, johon ratkaisua ollaan ensi viikolla menossa hakemaan, niin mikäs tässä on ollessa.

Arki on mukavaa, kahdestaan oleminen nautinnollista. Vaikka vaikeudet on rankkoja, niistä selviäminen vahvistaa. Olen saanut uskoa siihen, että tästä selvitään.

Lähipiirikin on viimeisten vauvauutiskyselypurskausten jälkeen tasaantunut. Oltiin miehen kaverin vauvanesittelykutsuilla ja pelkäsin vähän etukäteen. Mutta siellä olikin tosi mukavaa, vaihdettiin ihan normaaleja kuulumisia. Vauva oli pulska ja naurettiin tuoreen isin vauva-ajan vaatteille.

Jälkeenpäin iloittiin siitä, että meidän suosikkinimiä ei ole kukaan tuttu vielä valinnut omalle lapselleen.

Ensi viikolla!

Good things

 

Voi että. Toiveikkuus vaan jatkuu. Ovulaatiotestiin on ilmaantunut toinen viiva, varmaan huomenna plussa. Parilla aivan ihanalla blogimaailman ihmisellä toinen viiva on ilmaantunut Siihen Testiin. Ainu on pumpulissa ja tyttöankka häkeltynyt. Minä olen niin onnellinen molempien puolesta. Kiltti universumi, anna meidänkin päästä samassa aallossa aidan vihreämmälle puolelle! Pliis jooko!

KP1!

It's here! Japanin lippu salkoon!

Enkä edes tietäisi, ellen olisi käynyt vessassa.

Tietysti kipulääkitys on tuhti, mutta niin se on aina tähän aikaan kuukaudesta. Sitäpaitsi unohdin klo 12 lääkkeenoton kokonaan.

Menin heti laskuriin. Laskuri ymmärsi heti mitä haluan, painoin vain "enter" ja laskuri antoi lasketun ajan 14.1.2014, kun kuukautisten alkamispäivä on tänään. Kätevää. Nyt kun l.a. on vuoden 2014 puolella nopeimmillaankin, ei tarvii ressata jostain ehtimisestä, kun joka tapauksessa menee ensi vuoteen. Voi ajatella että ehkä vuonna 2014 se tapahtuu. Tähän mahtuu vielä IVFkin tarvittaessa, ja silti ehtii.

Olin jo unohtanut, miten raskaaksi tulemista jännätään. Nyt vaikuttaa siltä, että tuntuma on tulossa takaisin...

Eyes on the prize

Dagen efter

Pikkujouluissa on sitä jotain. Etukäteen ajattelee, että on väsynyt viikosta eikä näin perjantaina varmaan jaksa olla myöhään, ja sitten löytää itsensä jonkun mukavan ihmisen keittiöstä keskustelemassa länsimetrosta arkkitehdin kanssa klo 4:05.

Lääkärikäynti on ensi viikolla. Jännä nähdä, mitä tässä seuraavaksi keksitään. Lähteekö homma etenemään, joudunko leikkaukseen, vai olisiko jo hoitojen aika? Stay tuned for the next episode of VO.

Breaking the routine

Ah.

Loma teki niiin hyvää. Viikko ilman näitä ajatuksia ja internettiä, sen tilalla melkein voisi sanoa aktiiviloma palmujen, meren ja vuorten äärellä. Huokaus. Sanoinko jo, että teki aika hyvää? Peilistä katsoo rentoutunut, hyvin syönyt (paino nousi vähän), silti timmiytynyt (vyö menee pykälän kireämmälle) ja vähän ruskettunut nainen. Olo on parempi kuin pitkään aikaan.

Pimeys ei ole vielä iskenyt takaisin, ja mielenkiinnolla odotan kestääkö aurinkokylvyn vaikutus koko talven yli. Jouluvalmisteluissa, -ostoksilla ja -konserteissa saa helposti kulumaan vapaa-ajan jouluun asti, sitten onkin pyhät ja siitä lähdetään kohti kevättä.

Ovulaatio osui juuri loman kohtaan, ja sitähän ei voi olla huomaamatta vaikka muuten ei mitään ajattelisikaan (en ajatellut, ihan totta!). Ja se tuli vasemmalta! Jes. Vasen laitakin on taas mukana pelissä. Dam-di-dam. Tilaisuus hyödynnettiin vähän sattumaltakin, vaikka tietysti myös tietoisesti. Ei se oikein onnistu itseltä salaa, kun ovulaatio tuntuu ruuvimeisseliltä nivusessa pari tuntia.

Nyt pitää myös kertoa pienestä paheesta, joka meille on kehittymässä. Tavaksi on nimittäin tullut käydä matkoilla kirjakaupassa ja valita jokin kiva(nnäköinen) lastenkirja paikallisella kielellä. Nyt mukaan tarttui yksinkertainen paksusivuinen villieläimistä kertova kuvakirja. Myönnän, että en itsekään olisi tuntenut kaikkia karvaotuksia nimeltä. Kirja on sentään suunnattu noin 2-vuotiaille. :)