Vauvavuodesta

Tyttöankka kyseli kuulumisia. Ehkä joku muukin on täällä vielä? :)

Vuosi meni tosiaankin nopeasti. Tällaista olen kirjoittanut muistiin vauva-ajasta:

Elämä vauvan kanssa on ollut kaikkea sitä mitä odotin, ja paljon muutakin. Vauva on ollut vaativampi mutta myös ihanampi kuin odotin. Pieni hurmuri. Päivät ovat menneet nopeammin kuin odotin, seuraa on ollut enemmän kuin odotin. Seinät ovat pysyneet pystyssä ilman kannattelua.

Meillä on lastenkasvatuksesta kaiken tietäviä lähisukulaisia, jotka ovat salaa ja avoimesti päivitelleet meidän hoitoratkaisuja. Olemme nukkuneet yhdessä, emme ole opettaneet vauvaa "nukahtamaan itse", annamme syödä niin vähän tai paljon kuin vauva haluaa, emme jätä vauvaa itkemään, jotta hän "oppisi olemaan itsekseen". Emme ole jättäneet vauvaa hoitoon, ennen kuin alkoi tuntua siltä, että hän pärjää. Emme ole "opettaneet pullolle", vaan pulloa on käytetty jos on tarvittu, ei harjoituksen vuoksi. Emme antaneet korviketta, "koska muuten vauva ei myöhemmin huoli muuta ruokaa kuin äidinmaito".

Olisi kiva, jos voisin antaa täältä nykyisyydestä neuvoja menneisyyteen. Että hyvin menee, lapsestanne tulee ihana, rakkaus paistaa hänen silmistään joka puolelle, hänestä EI tule hermoheikkoa ja läheisriippuvaista, kun saa olla aina halutessaan sylissä ja kainalossa. Hän ei olekaan vierastanut hankalasti ja pitkään, vaikkei ole ollut paljon vieraiden hoidossa. Hän osaa nukahtaa ilman tissiä - vaikka se olisikin edelleen paras ja ihanin tapa nukahtaa. Hän syö tavallista ruokaa nirsoilematta. Hän juo nokkamukista tarvittaessa, ja lasin reunalta myös. Hän herää hymyillen.

Kumma kyllä, kukaan ei neuvo meitä enää...

Lapsettomuuden jättämä arpi on haalistunut. Sen ajatteleminen tai siitä puhuminen ei tunnu pahalta enää. Vain joskus tulee mieleen, että entä jos meillä ei olisikaan tuota pientä ihmettä. Sydäntä kuristava ajatus.

Haluaisimme toisen lapsen jonain päivänä. Ei ihan vielä, kun tuo ensimmäinenkin on niin vauva vielä. Jotenkin luotamme siihen, että niistä viime hoitojen pikku huurunenistä saisi sulatettua vielä yhden perheenjäsenen meille. En usko, että koskaan tulen raskaaksi ilman hoitoja. Se ei tunnu pahalta enää.

Lämpimiä ajatuksia kaikille samoissa vesissä uiskenteleville. Elämä on ihme ja ihmeellistä.

Väsynyt mutta onnellinen

Tässä kuussa en ole ehtinyt
muuta kuin katsella sinua

kaikki vähemmän tärkeä
on saanut jäädä

Maria Ahlstedt

Varpajaisia odotellessa

Olen suloisen pienen pojan äiti. Mieheni on hänelle ihana isi. Kotimme tai oikeastaan makuuhuoneemme on pesä, josta välillä kurkistelemme ulos. Onnitteluja on tullut tulvimalla. Kun tulimme sairaalasta kotiin, ovella odotti kukkalähetys.

Sairaalassa mietin monessa kohtaa, että tämäkin pitää laittaa muistiin ja kirjoittaa ylös. Toivottavasti jotain on vielä muistin sopukoissa, kun ehdin asettua kirjoittamaan.

Nyt nautitaan. Kauniita kesäpäiviä kaikille!

Milloin se syntyy?

Vau.fi:ssä kerrotaan, että yleisin synnytyspäivä on 38 viikkoa ja 2 päivää hedelmöityksestä. Eli H40+2. Ei enää kauan siihen päivään. Tosin todennäköisyys taitaa silti olla vain muutaman prosentin luokkaa, että vauva syntyisi tuolloin, vaikka se olisikin yleisin päivä syntyä. (Pitkästä aikaa todennäköisyyslaskuja. Lisääntyminen tuntuu tapahtuvan aina todennäköisyyksiä vastaan...)

Viime yönä näin unta, että vauva syntyi sänkyyn yöllä. Heräsin ensin unessa siihen, että vauva on syntymässä NYT, herätin miehen ja käskin soittaa ambulanssin, ja sitten hetkeä myöhemmin heräsin oikeasti. Oli aika outo tunne herätä ensin unessa ja sitten vasta herätä.

Olen aika sikeäuninen. Joskus näen unta, että etsin loputtomiin vessaa, kun oikeasti on vessahätä. Tällä kertaa kipeät supparit tulivat uneen. Ne jatkuivat vielä aamulla vähän aikaa ja loppuivat sitten. Ei tarvittu ambulanssia.

Täytyy vaan luottaa siihen, että sitten kun on tosi kyseessä, jaksan herätä myös oikeasti... :)

Odotan jännityksellä ja mielenkiinnolla, millaista synnytyskipu tulee olemaan. Onko se yhtä kovaa kuin endon aiheuttamat kivut? Kovempaa vielä? En usko, että endometrioosi millään tavalla karaisee kestämään kipua, epäilen että se pikemminkin herkistää pelkäämään sitä. Onneksi nyt on niin pitkä aika viime kuukautisista, että muisto on jo haalistunut ja näihin harjoituskipuihin pystyy ainakin suhtautumaan rauhallisesti.

Kyllä se siitä eli Synnytys lähestyy

Eilen illalla tuli ensimmäisen kerran kipeitä supistuksia. Selvästi niitä ensimmäisiä, joissa miettii että onkohan tämä nyt jo sitä, ja jos tätä tarvitsee erikseen miettiä niin tietää, että se ei ole vielä sitä. Kumminkin sellaista ikävän tuntuista tylppää kipua alavatsalla ja melonin tuntuista painetta lantiossa ja vähän taisi reisiinkin säteillä.

Mies alkoi vinkumaan, että miksi supistuksia tulee vain, kun hän on paikalla.

Tämä perustuu ilmeisesti olettamukseen, että tiedotan jokaisesta supistuksesta myös miehen ollessa töissä. Ja nyt kun tarkemmin ajattelen, olen välillä kertonutkin päivän aikaisista supisteluista... Mutta nämä olivat siis ensimmäiset, joissa tuntui vähän enemmän kipua.

Kysyin, eikö ole mukavampi, jos hän on paikalla, kun synnytys alkaa.

Sitten katsottiin futista ja hengittelin ja lämmitin vatsaa kauratyynyllä ja lopulta pääsin sänkyyn ja sain nukahdettua.

Aamulla kipeitä supistuksia tuli pari lisää.

Mies: "Kyllä se siitä."
Minä: "Kyllä se siitä?"
Mies: "Niin. Ei tämä loppuelämää kestä."

Jahas.

Enpä tiedä. Ei tuohon voi oikein lisätä mitään. Mieleen tuli vain hakea vasara, kajauttaa sillä miestä kämmenselkään jotain kovaa alustaa vasten, ja sanoa että kyllä se siitä. Se menee hei ohi, mitä siinä irvistelet.

---

Siinä synnytyskertomuksen esinäytös. Mietittäväksi jää, missä vaiheessa mies mahtaa haluta seuraavan tiedotteen tilanteen etenemisestä, kun tämä oli selvästi too much information? A) Lähden tästä synnärille B) Pää näkyy C) Voit tulla katkaisemaan napanuoran.

Lastenvaatekirppikset

Äitiyslomalla on aikaa. Ostari on tyhjä, kunnes avaat oven lastenvaatekirppikselle. Siellä käy kuhina, kun vaatteet ja tarvikkeet vaihtavat omistajaa. Mukana on lapsia, jotka juoksevat käytävillä ja vauvoja, jotka ilmoittavat kovaan ääneen, kun kyllästyvät kiertelyyn.

Kokosin listaa lastenvaatekirppiksistä ja muista second hand -vaatteita myyvistä liikkeistä. Listassa on niitäkin, joissa en ole vielä käynyt. Muistiinpanoihin laitoin ylös vaikutelmia, kertakäynnillä tietysti voi tulla vääräkin kuva paikasta. Parhaat löydöt tekee luonnollisesti silloin, kun juuri on tullut uutta tavaraa myyntiin. Ja tietysti, toisen turhake on toisen aarre. :)

Helsingissä:

Harakanpesä Kampissa, Eerikinkatu 12, 00100 Helsinki
- pieni valikoima (siis yksi vaatetangollinen) siistejä hyväkuntoisia vaatteita
- uudet vaatteet ekologista tyyliä ja painotus vähän isommille lapsille
- hyvä sijainti, helppo poiketa jos on kaupungilla muutenkin

Little Copenhagen Töölössä, Museokatu 36, 00100 Helsinki
- sesongin mukaisia laadukkaita second hand -lastenvaatteita merkkivaatteiden ystäville
- pääasiassa kuitenkin uusia vaatteita myyvä liike

Marskin muksut Töölön kirjaston nurkilla, Topeliuksenkatu 19
- Mannerheimin lastensuojeluliiton käytettyjen lastenvaatteiden liike, myynnissä lahjoitustavaraa
- tuotot menevät hyvään tarkoitukseen
- jäin miettimään, miksi periaatteessa siisti tavara näytti niin... epähoukuttelevalta. Päädyin arvelemaan, että lastenvaatteiden kierto on muissa paikoissa hyvin nopeaa ja tänne ehkä lahjoitetaan jo muutama vuosi sitten kaapin perukoille unohtuneet kamppeet, jotka näyttävät siksi hassulta, että eivät ole enää "muotia".

Vekarakirppis Kumpulassa, Intiankatu 20, 00560 Helsinki
- näistä ensimmäinen oikea (itsepalvelu)kirpputori, suosittu, kuhinaa kuin muurahaispesässä
- osuin kai paikalle huonoon aikaan, kun tarjonta tuntui olevan joko ylihintaista, ylikulunutta tai peräisin äitiyspakkauksesta... Muut ovat kehuneet. 50 sentin bodyja toki löytyy kasapäin, ja erikoisuutena useampi myyntihylly, jossa täysin uusia tuotteita.

Velmu Malmilla Citymarketin vieressä, Soidintie 6, 00700 Helsinki
- hyvä valikoima kestovaippatarvikkeita
- erityisesti pienen vauvan vaatteita runsaasti

Minipoppoo Kannelmäessä, Kaaren ostoskeskuksen vieressä, Laulukuja 4, 00420 Helsinki
- second hand -liike, joka ottaa myyntiin vain laadukkaita ja hyväkuntoisia vaatteita
- ei tarvitse penkoa kulahtaneiden vaatekasojen läpi, hinnat yhtenäiset, merkkejä H&M:stä Burberryyn

Haikarakirppis Malminkartanossa, Luutnantintie 5, 00410 Helsinki
- itsepalvelukirpputori

ROK clothing Viikissä, Koetilantie 1 B 5, Gardenian sisäpiha, 00790 Helsinki
- Yhdysvalloista tuotuja second hand -lastenvaatteita, myös keskoskokoja!
- vaatteet koon mukaan järjestyksessä, mikä helpottaa etsimistä
- hinnat mielestäni kohdallaan, yhtä hyväkuntoisesta vaatteesta joutuu helposti maksamaan kirppiksellä saman hinnan
- ROK Clothing Facebook-sivuilta kannattaa tarkistaa myymälän aukioloajat, ettei tule hukkareissu

Piilo Vuosaaressa/Aurinkolahdessa, Leikosaarentie 21, 00990 Helsinki
- itsepalvelukirpputori, eli jokainen myyjä hinnoittelee itse tuotteensa
- bussi 78 tuo aivan oven eteen
- värikkäitä kuoseja ainakin merkeiltä me&i, villervalla, småfolk, mini rodini, paaljon pieniä mekkoja

Pallokala poks Pikku-Huopalahdessa, Tilkankatu 15
- tyylikäs ja siisti pienehkö second hand -liike, paljon merkkituotteita

Isan Tamine Pikku-Huopalahdessa, Tilkankatu 2 CL 2, Pikku-Huopalahti, 00300 Helsinki
- itsepalvelukirppis, jossa tavaraa on paljon, penkomalla voi tehdä löytöjä


Espoossa:

Nella&Nuttu Olarissa, Pihatörmä 1, Länsikeskus 2. krs, 02240 Espoo
- paljon hyväkuntoista vaatetta, myös äitiysvaatteita, kantovälineitä ja leluja
- itsepalvelukirppis, eli hinnat vaihtelevat, mahdollisuus tehdä hyviä löytöjä

Liinalotta, Suvelan ostoskeskuksessa, Sokinsuontie 4, 02760 Espoo
- yhtenäinen hinnoittelu
- vaatteet lajiteltu koon mukaan, jolloin etsimänsä löytää helpommin

Akseli Mankkaalla


Vantaalla:

Kirpputori Jane Kaivokselassa

Villa Lyhty Rekolassa

37. viikko

Täällä ollaan.

Meille on tulossa vilkas poikanen. Hän saa möyrimisellään meidät äidin ja isän nauramaan ja neuvolatädin melkein hypähtämään taaksepäin. Hänellä on jalat kippurassa. Hänellä on usein hikka.

Olemme käyneet synnytyssairaalassa ihmettelemässä ilokaasua ja aquarakkuloita. Olemme hankkineet vauvantarvikkeita, sekä uusinta ja kalleinta että edullista ja käytettyä.

"Kaikki muuttuu", ihmiset sanovat. "Kohta kaikki muuttuu!"

Oikeasti kaikki on jo muuttunut.

Nyökyttelemme silti, niin kai, niin kai. Kai se muuttuu. Tottakai se muuttuu, kaikki.