Joillekin lapsia näyttää plopsahtelevan kuin plussapisteitä. Esimerkkejä omasta tuttavapiiristäni:
Heti ehkäisyn jäätyä pois. (Joillakin käy tuuri.)
"Meille tulee sitten vain tyttöjä." Plop, plop, plop. Kaikki tyttöjä. (Aargh!)
9 kuukautta häiden jälkeen. Plop. (No voi nyt..!)
Mutta myös:
Yhden illan jutusta. Plop.
Parisuhteen ollessa tauolla. Plop (toisen miehen kanssa).
Vakavasti masentuneelle. Plop, plop.
Kondomin ja jälkiehkäisyn läpi. Plopeti plop.
Ja toisaalta:
Maailman herttaisimmalle, äidillisimmälle henkilölle neljän vuoden odotuksen jälkeen. Plop! Tästä tykkään. Siitä siis, että se lopulta tapahtui. Sydämiä!
Oma ryhmänsä ovat tietysti ne, jotka tekivät jonkin ratkaisevan
muutoksen, jonka avulla raskaus alkoi. Lakkasin stressaamasta, join
greippimehua, nostin takamuksen tyynylle. Vai olisiko se johtunut vain
siitä, että viimeksi olit yrittänyt kolme kiertoa, nyt neljä? Että se on
ihan vaan enemmän, ei paremmin?
Miten se menikään: elämä on tuntevalle tragedia, ajattelevalle komedia? Näin se vähän on. Huonona päivänä tämä on käsittämättömän ahdistavaa, hyvänä päivänä jotenkin huvittavaa. Eihän tässä ole mitään järkeä! Aika sokea haikara saa olla, että näin pahasti sössii hommansa. Vai mistäs ne lapset taas tulikaan?
Sain tänään ensimmäisen ääliö-Anonyymikommentin tyyliin "en jaksanut edes lukea blogiasi, mutta ajattelin tulla pikkasen arvostelemaan elämääsi nimettömänä". Että terve vaan. Anonyymillä oli kyllä sinänsä hyvä pointti. Seksielämä on erittäin suuressa vaarassa, kun lapsentekoprojekti pitkittyy. Se lapsenteko (no on se vähän ärsyttävä sana), joka toisilla tarkoittaa oikeaan sukupuoleen ja syntymäkuukauteen tähtäämistä, muuttuu toisilla ihan toisen luokan tekemiseksi. Yhteistä näille on se, että yritetään vaikuttaa asiaan, johon ei oikeasti pysty itse vaikuttamaan. Sitä joko on hedelmällinen, tai ei ole. Tai jotain siltä väliltä. (okei sitten on ne, jotka harrastaa seksiä kerran kuussa. En oikein tiedä mitä ajatella siitä. Ilmeisesti se tyyli ei oikein toimi, kun ovat iso ryhmä lapsettomuuslääkärin vastaanotolla?) Olisi hirmu kiva, jos jossain olisi tutkittu tätä asiaa. Että auttaako se äheltäminen, tuleeko tuloksia. Toistaiseksi olen ajatellut, että turhasta tähtäilystä on enemmän stressiä ja harmia kuin hyötyä.
Mä luulen, että suurin osa lapsettomuusklinikalle hakeutuneista pareista on jo yrittänyt niin pitkään, että seksi tuntuu pakkopullalta ja muistuttaa jatkuvasti siitä, mihin oma kroppa ei kykene (eli raskauden "mahdollisuudesta"). Siitä syystä seksiä ei ehkä enää ole kuin sen kerran kuussa kun se tuntuu molemmista hyvältä. Kyllä meilläkin on hankalimpina aikoina ollut seksiä todella vähän. Parempina aikoina taas meininki makkarissa on kuin suhteen alkuaikoina.
VastaaPoistaMe ollaan kyllä tahkottu kierrot läpeensä ihan hyvillä mielin ja toiveikkaana aboutekat n. 1,5v. Ei siis ollut seksin määrästä kyllä kiinni meillä. Oli sitä paljon tai vähän, pakkopullaa tai ei, niin raskaus ei ala. Seksielämä on alkanut voimaan paremmin vasta hakeuduttuamme hoitoihin ja luovutettuamme tämä lapsen tekeminen lääkärin ja biologin käsiin :E
Olisi aika mielenkiintoista jos klinikat tekisivät kyselyä seksielämästä hoitojen alettua, ja niiden jatkuttua vuosien ajan :P
Ah, totta. Se onkin seuraus eikä syy! Niin onkin, tietysti. Kannatan kyselyä oikein lämpimästi. Tieto helpottaisi tuskaa.
VastaaPoistaNuo sun siteeraukset xD Ihan loistavia! Just sitä tää on. Muut kerää tuplabonuksia ja meidät heitetään superyllätyssektoriin - tai rosvosektoriin ja kaikki toivo viedään pois. En yhtään ihmettele jos klinikoilla tavataan vähän seksiä harrastavia pareja - oon ite saanu itteni kiinni siitä et "seksiä? mitä sitä turhaan" ja samalla pelästynyt et enhän MÄ voi ajatella noin yhdestä maailman kivoimmista asioista! :O Kuinka pitkään pari jaksaa himokkaasti tahkota jos ei seksin perimmäinen tarkoitus toteudu? Ja kestääkö mikään suhde seksittömyyttä JA lapsettomuutta?
VastaaPoistaHyvin mielelläni ottaisin myös tutkimuksen vastaan seksielämän palautumisestä hoitojen alettua. Meillä ainakin paine on loppunut ja halutkin alkaa pikkuhiljaa palautumaan.
VastaaPoistaAno ei kuulostanut onnelliselta ihmiseltä. Annetaan hänen jatkaa matkaansa toivottavasti kohti parempaa elämää, jolloin ei tarvitse käydä viisastelemassa typeriä muiden blogeissa.. :)