Eilen oli ihan pieni minimeltdown. Puhuttiin miehen kanssa tulevasta lääkärikäynnistä, ja minä inhoan, inhoan, inhoan lääkärikäyntejä. Oli syy mikä tahansa, ja tämä ei edes ole mikään rutiinitarkastus. Uudelle lääkärille meno on vähän niin kuin...vaikka uuden kampaajan etsiminen, periaatteessa saat sitä mitä pyydät, mutta oikeasti lopputuloksessa kyse on siitä, ymmärtääkö hän ja osaako hän. Ja osaatko esittää asian niin, että tulet ymmärretyksi. Onneksi mies tulee mukaan, ja on niin ihana semmoinen.
Muuten on mennyt mukavasti, vaikka menkat alkoivatkin. Jo toista kertaa peräkkäin kivut on hallinnassa ihan normaaleilla kipulääkkeillä (normaali tarkoittaa maksimiannoksia Ketorinia ja Panadolia). Onkohan mun oletettu endo ihmeparantumassa? Ja nyt näin myös uusin silmin, että vatsani oikeasti turpoaa aika hemmetisti kuukautisten aikaan. Ihailin pallomahaa peilistä. Melkein uskoin itsekin, että voisin olla raskaana.
Harkitsin myös hetken, että tekisin raskaustestin, koska jos se olisi positiivinen, ei tarvitsisi mennä lääkäriin! Hupsu minä. Olen tehnyt elämäni aikana yhteensä kolme raskaustestiä, kaikki viimeisen vuoden aikana, kun kuukautiset ovat olleet vähän myöhässä. Joka kerta olen stressannut aivan liikaa. Jotenkin se testaaminen saa aikaan tunteen että testi voisi olla positiivinen (miksi muuten testata?), ja se ajatus saa hirvittävän paineen päähän siksi ajaksi, kunnes tulos on valmis. Phuhh. Sitten hermoromahdus, kun se on negatiivinen. Ei sovi mulle. Sen takia en testaa.
Ovulaatiotestit taas... Onko täällä joku, jolle niistä on ollut jotain konkreettista hyötyä? Miksi testata ja pitäisikö minunkin kokeilla?
Ovistesteistä on varmasti iloa epäsäännöllisissä kierroissa ja jos ovulaatiosta ei ole muuten mitään hajua. Itselläni ne ovat olleet tarpeellisia ja käytössä ainoastaan hoitokierroissa, kun on käsketty testaamaan... mutta ei muuten.
VastaaPoistaOkei, taidan palata odottamaan sitä klinikkakäyntiä... Ja for the record, kipu olikin vain myöhässä. :(
VastaaPoista