Implantaatio on valmis, sanoo taulukko.
Tuntemukset tuolla syvällä keskellä ovat edelleen siellä. Eilen ne taukosivat siksi aikaa, että ehdin miettiä onko kaikki nyt ohi, kasvu pysähtynyt ja kaiken työn tulos valumassa viemäriin viikon kuluttua. Sitten tuntemus alkoi taas. Ehkä se on vielä siellä.
Olen miettinyt kiitollisuuden aiheita.
Olen kiitollinen yhdestä toimivasta munasarjasta ja kohdusta, jossa raskaus voi alkaa.
Terveydestä, joka on riittävän hyvä.
Säästöistä, joilla voimme kustantaa hoidot.
Kodista, jonne mahtuu hyvin yksi vauva ja ehkä jonain päivänä toinenkin.
Miehestä, joka on rinnallani kaiken tämän läpi ja pitemmällekin.
Uskalluksesta haaveilla.
Vaikka rehellisyyden nimissä nyt alkaa jo vähän jännittää.
Aaa kovasti tsemppiä! :) <3
VastaaPoistaKiitos Maria! Täällä on kovasti tsemppi päällä. Aina kun mielialanvaihteluilta ehtii :)
PoistaOireet vaikuttaa oikein lupaavilta. Jännää! Pidän peukkuja, toivon parasta. <3
VastaaPoistaEikö vaikutakin! Tiedän, että Luge voi tehdä temppujansa. Mutta luotan, uskon ja toivon että jotain oikeaakin tapahtuu nyt. Kunpa se pysyisi!
Poistaonnenpuhalluksia täältäkin!! tarrasukat pikkuiselle, että pysyy matkassa.
VastaaPoistaKiitos!! Aiemmin niin hupsulta tuntuvat tarrasukat, nyt ymmärrän täysin ja toivoisin sille pikkuiselle juurikin sellaisia sukkia, jotka eivät luista!
PoistaViime postauksistasi on huokunut jotain erityistä, jotain erilaista kuin ennen! Mitä se onkaan, tuokoon se mukanaan jotain hyvää <3 olet mielessäni.
VastaaPoistaHuomaako sen! Olo on jotenkin erilainen. Ehkä se on nämä hormoonit :)
PoistaMinä olen viettänyt hiljaiseloa kommentoinnissa, vaikka seuraillut olen taivaltasi tässä hoidossa. Ihana levollisuus tosiaan kuuluu tekstistäsi :) niin kovasti toivon, että teillä jo onnistuisi!
VastaaPoistaKiitos emminkäinen! Voimia tulevaan hoitokierrokseen!
Poista