Kierto alkoi alusta. Testi oli oikein puhdas negatiivinen. Vielä iltapäivällä roskiksessakin se ilkkui puhtauttaan.
Kipu on hallinnassa, mutta pää töissä aivan jossain muualla koko päivän. En saanut oikein mitään aikaan. Ajatus leikkasi kuin syömäpuikko.
Se tuntuu ihanalta, että kohdun ympärillä ei tunnu kipua. Sivuilla ja vähän ylempänä kipristelee ja vessassa käynti kirpaisee edelleen. Mutta onhan tää nyt way better. Kannatti leikata. Kuulin leikkauksen jälkeen kauhutarinan, miten pieleen tämmöinen leikkaus voi mennä. Päätin silti, että omalla kohdalla tilanne oli se, että joko leikataan tai en enää pysty raskautta yrittämäänkään, eli siinä mielessä lopputulos ei kauheasti huonompi voinut olla.
Tulevaisuus näyttää sumuiselta. Olen vähän miettinyt, että entä jos en ikinä tule raskaaksi. En osaa kuvitella sitä. Enkä osaa kuvitella sitä plussaakaan.
Nyt vaan sitten eletään taas pätkä eteenpäin. Pari viikkoa ovulaatioon, toivottavasti. Patologilta tuli lausunto, että näytteeksi on mennyt pala munasarjaa. Toivottavasti jäljelle jäi vielä tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti